Konsernin tilintarkastus
Konsernin tilintarkastus
Varmuutta konsernilaskentaan, tytäryhtiöihin ja koko raportointiketjuun
Konsernin tilintarkastuksessa ei arvioida vain emoyhtiön tilinpäätöstä tai yksittäisiä tytäryhtiöitä. Tarkastuksen kohteena on koko konsernitilinpäätöksen muodostava kokonaisuus: konsernirakenne, yhdistelyprosessi, konsernin sisäiset liiketapahtumat, eliminoinnit, raportointiperiaatteet sekä eri yhtiöistä saatavan taloudellisen tiedon luotettavuus.
Hyvin suunniteltu konsernitarkastus yhdistää emoyhtiön, tytäryhtiöiden ja konsernilaskennan tarkastuksen johdonmukaiseksi prosessiksi. Se auttaa tunnistamaan riskit oikealla tasolla, vähentämään päällekkäisiä aineistopyyntöjä ja tukemaan ennakoitavaa konsernitilinpäätösprosessia.
Palvelemme suomalaisia konserneja, joiden emoyhtiö laatii konsernitilinpäätöksen suomalaisen tilinpäätösnormiston tai IFRS-standardien mukaisesti. Tarkastus voidaan toteuttaa kokonaisuutena oman tiimimme toimesta tai yhteistyössä muiden tytäryhtiöiden tilintarkastajien kanssa.
Tämä palvelu koskee erityisesti suomalaisen emoyhtiön johtamaa konsernia ja sen konsernitilinpäätöstä. Ulkomaiseen konserniin kuuluvan suomalaisen tytäryhtiön tai muun Suomen yksikön paikallista tarkastusta käsitellään erillisessä palvelussa. Katso palvelu ulkomaisen konsernin suomalaiselle yksikölle.
Yksi tarkastusnäkemys koko konsernista
Proaktiivinen tarkastusmalli
Ennakoiva konsernitarkastus tukee sujuvaa tilinpäätösprosessia
Olennaiset konsernikysymykset kannattaa ratkaista ennen raportointiprosessin viimeisiä viikkoja
Konsernitarkastusta ei ole tarkoituksenmukaista aloittaa vasta, kun konsernitilinpäätös on valmis.
Tilikauden aikana tehtävä suunnittelu auttaa tunnistamaan konsernirakenteeseen, yrityskauppoihin, raportointipaketteihin, sisäisiin eriin ja tytäryhtiöiden tarkastuksiin liittyvät kysymykset hyvissä ajoin.
Näin konsernin talousjohto, tytäryhtiöt ja tilintarkastajat voivat sovittaa vastuut, aineistot ja aikataulut samaan prosessiin.
Mitä voidaan tehdä jo tilikauden aikana?
Rakenne, riskit ja yritysjärjestelyt
- konsernirakenteen ja alustavan tarkastuslaajuuden kartoitus
- konsernitilinpäätöksen kannalta olennaisten riskien ja konsernin osien tunnistaminen
- yrityskauppojen, rakennemuutosten ja hankintamenolaskelmien ennakollinen läpikäynti
Raportointi ja konsernilaskenta
- konsernin raportointiohjeiden arviointi
- group reporting -pakettien rakenteen läpikäynti
- konsernin sisäisten erien täsmäytysprosessin arviointi
Koordinointi ja aikataulu
- tytäryhtiöiden tarkastajien ohjeistuksen suunnittelu
- raportointipäivien ja tarkastusmääräaikojen sopiminen
- vastuiden ja aineistopyyntöjen yhteensovittaminen
Ennakoiva suunnittelu ei tarkoita konsernitilinpäätöksen laatimista johdon puolesta tai laskentaratkaisujen hyväksymistä etukäteen. Konsernin johto vastaa konsernitilinpäätöksestä ja siinä käytetyistä ratkaisuista. Tilintarkastajan tehtävänä on säilyttää riippumattomuutensa ja arvioida myöhemmin laadittua taloudellista informaatiota sovellettavien vaatimusten mukaisesti.
Mitä hyvin suunniteltu konsernitarkastus tuottaa?
Kokonaiskuva
Konsernin hallitus ja johto saavat riippumattomaan tarkastukseen perustuvaa tietoa konsernitilinpäätöksen ja sen raportointiketjun luotettavuudesta.
Riskien mukainen kohdistaminen
Tarkastustyö kohdistetaan konsernitilinpäätöksen kannalta olennaisiin riskeihin, konsernin osiin, tapahtumiin ja tilinpäätöseriin.
Johdonmukainen tarkastusmalli
Konsernin eri osissa tehtävää tarkastustyötä koordinoidaan konsernin yhteisten riskien, olennaisuuden ja raportointitarpeiden perusteella.
Ennakoitava prosessi
Aikataulut, vastuut, raportointipaketit ja aineistot sovitetaan osaksi konsernin raportointiprosessia hyvissä ajoin.
Näkyvyys konsernitason kysymyksiin
Tarkastus tuo esiin esimerkiksi sisäisiin eriin, yritysjärjestelyihin, arvostuksiin, ulkomaisiin toimintoihin ja raportointikontrolleihin liittyviä olennaisia kysymyksiä.
Selkeä raportointi
Raportoinnissa erotetaan konsernitilinpäätökseen vaikuttavat asiat, yksittäisiä konsernin osia koskevat havainnot ja raportointiprosessia koskevat huomiot.
Milloin konsernitarkastus vaatii erityistä huomiota?
Konsernitilinpäätös laaditaan, kun emoyhtiöllä on määräysvalta yhdessä tai useammassa toisessa yhteisössä eikä sovellettava poikkeus vapauta konsernitilinpäätöksen laatimisesta.
Konserni muodostuu tai muuttuu
- yritys perustaa tai hankkii ensimmäisen tytäryhtiönsä
- yhtiöitä yhdistetään ensimmäistä kertaa konsernitilinpäätökseen
- konsernirakenne muuttuu yrityskaupan, sulautumisen tai jakautumisen seurauksena
- konserniin tulee ulkomaisia tytäryhtiöitä
- liiketoiminta jakautuu useisiin toimialoihin tai maihin
Raportointivaatimukset kasvavat
- raportointi siirtyy IFRS-standardeihin
- konserni valmistautuu rahoitusjärjestelyyn, omistajanvaihdokseen tai listautumiseen
- julkiseen osakeyhtiöön tai muuhun säänneltyyn toimijaan sovelletaan laajempia raportointivaatimuksia
- konsernilaskennassa on havaittu täsmäytys-, aikataulu- tai laatupuutteita
Konsernitarkastus kannattaa suunnitella ennen konsernitilinpäätöksen valmistumista, jotta raportointipaketit, tytäryhtiöiden tarkastukset ja konsernilaskennan aikataulu voidaan sovittaa samaan prosessiin.
Tarkastus kohdistetaan konsernitilinpäätöksen riskeihin
Konsernin osien ja riskien arviointi
Konsernitarkastuksessa muodostamme käsityksen konsernin rakenteesta ja tunnistamme ne konsernitilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, joihin tarkastuksessa on vastattava. Tämän perusteella arvioimme, missä konsernin osissa, liiketoiminnoissa, prosesseissa, tapahtumissa tai tilinpäätöserissä tarkastustyötä tarvitaan.
Arviointiin voivat vaikuttaa esimerkiksi:
- konsernin osan taloudellinen merkitys
- tietyn tilinpäätöserän olennaisuus
- liiketoiminnan luonne
- poikkeukselliset liiketoimet
- merkittävät johdon arviot
- yrityskaupat ja rakennemuutokset
- maahan tai toimialaan liittyvät riskit
- raportointiprosessin tai kontrollien puutteet
- kohonnut väärinkäytösriski
Konsernin kokonaislukuihin nähden pieni yhtiö tai muu konsernin osa voi edellyttää tarkastustyötä, jos siihen liittyy konsernitilinpäätöksen kannalta olennainen riski.
Tarkastustyön luonteen ja laajuuden määrittäminen
Kaikissa konsernin osissa ei tehdä samanlaajuista tarkastustyötä. Konsernitilintarkastaja määrittää tunnistettujen riskien perusteella, missä tarkastustyötä tehdään ja millaisia toimenpiteitä tarvitaan riittävän ja tarkoitukseen soveltuvan tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi. Tarkastustyö voi olosuhteiden mukaan kohdistua esimerkiksi:
- konsernin osan koko taloudelliseen informaatioon
- tiettyihin tilinpäätöseriin tai tietoihin
- tiettyyn tunnistettuun riskiin
- konsernitason prosesseihin ja kontrolleihin
- yhdistelyprosessiin
- konsernitasolla tehtäviin analyyttisiin tarkastustoimenpiteisiin
Paikallisen lakisääteisen tilintarkastuksen yhteydessä tehtyä työtä voidaan huomioida vain siltä osin kuin se vastaa konsernitarkastuksen tarkoitusta ja konsernitilintarkastaja arvioi sen asianmukaiseksi. Tarkastustyön kohteet, luonne ja laajuus määritetään konsernin riskien, olennaisuuden, yhdistelyprosessin ja tarvittavan tilintarkastusevidenssin perusteella.
Konsernilaskennan kriittiset tarkastuskohteet
Konsernitilinpäätös muodostuu useiden yhtiöiden tiedoista, konsernitason laskelmista ja raportointiprosesseista. Valitse alta konserninne kannalta keskeinen tarkastuskohde.
Yhdistelyprosessi ja konsernilaskenta
Konsernitilinpäätös muodostetaan eri yhtiöiden kirjanpidosta, raportointipaketeista ja konsernitason oikaisuista. Tarkastuksessa arvioidaan muun muassa:
- konserniin yhdisteltävien yhteisöjen oikeaa rajausta
- raportointipakettien täydellisyyttä
- tilikarttojen ja raportointirakenteiden yhteensopivuutta
- tilikausien yhteensovittamista
- laskentaperiaatteiden yhdenmukaisuutta
- konsernioikaisuja ja eliminointeja
- muuntoeroja
- määräysvallattomien omistajien osuuksia
- osakkuus- ja yhteisyritysten käsittelyä
- konsernin rahavirtalaskelmaa ja liitetietoja
Yksittäinen virhe voi vaikuttaa useaan konsernitilinpäätöksen erään. Siksi tarkastus ei rajoitu laskelmien matemaattiseen oikeellisuuteen, vaan kohdistuu myös yhdistelyprosessin rakenteeseen ja olennaisiin kontrolleihin.
Konsernin sisäisten erien eliminointi
Konsernin sisäiset liiketapahtumat ja saldot eliminoidaan, jotta konsernitilinpäätös kuvaa konsernia yhtenä taloudellisena kokonaisuutena. Tarkastuksessa voidaan arvioida esimerkiksi:
- sisäisiä myyntejä ja ostoja
- sisäisiä saamisia ja velkoja
- konsernilainoja ja korkoja
- palveluveloituksia
- konserniavustuksia ja osinkoja
- sisäisiä omaisuus- tai liiketoimintakauppoja
- vaihto-omaisuuteen sisältyviä sisäisiä katteita
- sisäisiin eriin liittyviä valuuttakurssieroja
- emoyhtiön ja tytäryhtiöiden raportointierojen syitä
Hankintamenolaskelmat ja liikearvo
Uuden tytäryhtiön hankinta vaikuttaa konsernitilinpäätökseen usein usean vuoden ajan. Hankintamenolaskelmassa (kansainvälisesti purchase price allocation, PPA) tarkastuksessa voidaan arvioida esimerkiksi:
- hankinta-ajankohtaa ja määräysvallan syntymistä
- kauppahintaa ja sen osatekijöitä
- ehdollisia kauppahintoja
- hankittujen varojen ja velkojen arvostamista
- laskennallisia verovaikutuksia
- määräysvallattomien omistajien osuutta
- syntyvää liikearvoa
- hankinnan jälkeisiä oikaisuja
- liikearvon poistamista tai arvonalentumistestausta sovellettavan normiston mukaisesti
Yrityskauppojen kirjanpidollinen käsittely sisältää usein merkittäviä arvioita. Tarkastuksessa arvioidaan laskelmien lisäksi käytettyjen oletusten ja lähdeaineistojen luotettavuutta.
Group reporting -paketit
Konsernin sisäinen raportointipaketti eli group reporting -paketti yhdistää tytäryhtiön taloudelliset tiedot konsernitilinpäätökseen. Raportointipaketti voi sisältää esimerkiksi:
- trial balance -tiedot
- tuloslaskelman ja taseen
- konsernin sisäiset saldot ja liiketapahtumat
- konsernioikaisut
- paikallisten ja konsernin laskentaperiaatteiden väliset erot
- käyttöomaisuus-, vuokrasopimus- ja verotiedot
- vastuut ja sitoumukset
- lähipiiritiedot
- rahavirtatiedot
- jatkuvuutta ja liitetietoja koskevat erittelyt
Hyvin suunniteltu group reporting -prosessi vähentää konsernitilinpäätöksen loppuvaiheen manuaalisia korjauksia ja selvitystarpeita.
Yhteistyö tytäryhtiöiden tilintarkastajien kanssa
Konsernissa voi toimia useita tilintarkastajia Suomessa ja ulkomailla. Konsernitilintarkastajana vastaamme konsernitilinpäätöstä koskevasta tilintarkastuskertomuksesta ja siitä, että konsernia koskeva tarkastustyö muodostaa riittävän perustan johtopäätöksellemme. Toimeksiannon olosuhteista riippuen yhteistyö muiden tarkastajien kanssa voi sisältää:
- konsernin tarkastusohjeiden laatimista
- olennaisuusrajojen viestimistä
- konsernin merkittävien riskien kommunikointia
- tarvittavien tarkastustoimenpiteiden määrittämistä
- raportointiaikataulujen sopimista
- tarkastajien pätevyyden ja riippumattomuuden arviointia
- tarkastustyön etenemisen seurantaa
- havaintojen ja korjaamattomien virheiden käsittelyä
- tarvittavan dokumentaation arviointia
- loppuraporttien läpikäyntiä
Tavoitteena on, että tytäryhtiöitä koskeva tarkastustyö tukee konsernitilinpäätöstä koskevaa johtopäätöstä riittävällä ja johdonmukaisella tavalla.
Onko konsernirakenteessa yrityskauppoja, ulkomaisia yhtiöitä tai useita tilintarkastajia?
Kerro meille lyhyesti konsernin rakenteesta ja raportointimallista. Arvioimme alustavasti, miten konsernin tarkastuksen suunnittelu ja tytäryhtiöiden työn koordinointi kannattaa järjestää.
FAS- ja IFRS-konsernitilinpäätösten tarkastus
Palvelemme sekä suomalaisen kirjanpitolainsäädännön että IFRS-standardien mukaisia konserneja. Tarkastuksen painopisteet määräytyvät aina konsernin rakenteen, liiketoiminnan, tapahtumien ja sovellettavan normiston perusteella.
FAS-konsernitilinpäätös
Suomalaisen normiston mukaisessa konsernitilinpäätöksessä tarkastus voi kohdistua esimerkiksi:
- konsernin laatimisvelvollisuuteen ja mahdollisiin poikkeuksiin
- tytäryhtiöiden ja muiden yhteisöjen yhdistelyyn
- hankintamenomenetelmään
- konserniaktiivaan ja -passiivaan
- sisäisten katteiden eliminointiin
- määräysvallattomien omistajien osuuksiin
- konserniliikearvoon ja sen käsittelyyn
- osakkuusyrityksiin
- konsernin liitetietoihin
- toimintakertomuksessa esitettäviin konsernitietoihin
IFRS-konsernitilinpäätös
IFRS-konsernissa tarkastuksen painopisteitä voivat olla esimerkiksi:
- määräysvallan arviointi (IFRS 10)
- liiketoimintojen yhdistämiset (IFRS 3)
- käyvän arvon määritykset
- liikearvon arvonalentumistestaukset (IAS 36)
- vuokrasopimukset (IFRS 16)
- rahoitusinstrumentit
- myyntituottojen tuloutus
- osakeperusteiset maksut
- laskennalliset verot
- segmenttiraportointi
- lopetetut toiminnot
- laajat liitetieto- ja esittämisvaatimukset
IFRS-tarkastuksessa korostuvat usein johdon arviot, arvonmääritykset ja tilinpäätöksessä annettavan informaation laajuus. Yllä mainitut standardit ovat esimerkkejä eivätkä muodosta täydellistä luetteloa.
Tunnistamme konsernitasolle piiloutuvat riskit
Konsernitilinpäätöksen riskit eivät aina näy yksittäisen tytäryhtiön paikallisessa tilinpäätöksessä.
Konsernin sisäiset erot
Tytäryhtiöiden raportoimat sisäiset saamiset, velat, tuotot ja kulut eivät täsmää keskenään.
Yrityskaupat ja rakennemuutokset
Hankinta-ajankohta, hankintamenolaskelma, liikearvo tai yhtiöiden yhdistely on käsitelty puutteellisesti tai väärällä kaudella.
Eri laskentaperiaatteet
Tytäryhtiön paikallinen kirjanpito perustuu erilaisiin laskentaperiaatteisiin kuin konsernitilinpäätös, eikä tarvittavia oikaisuja ole tehty tai dokumentoitu.
Ulkomaiset yhtiöt ja valuutat
Valuuttamuunnokset, muuntoerot tai ulkomaisten yksiköiden raportointi sisältävät teknisiä virheitä tai merkittäviä arvioita.
Manuaaliset konsernioikaisut
Konserniraportointijärjestelmän ulkopuolella tehtävät manuaaliset kirjaukset ovat puutteellisesti dokumentoituja, hyväksymättömiä tai virhealttiita.
Arvostukset ja toiminnan jatkuvuus
Tytäryhtiöosakkeiden, saamisten, liikearvon tai muun omaisuuden arvo riippuu ennusteista, oletuksista ja johdon arvioista.
Konsernitarkastuksen riskilähtöisyys tarkoittaa, että tarkastus kohdistetaan niihin yhtiöihin, tapahtumiin ja laskelmiin, joilla voi olla olennainen vaikutus konsernitilinpäätökseen.
Näin konsernitarkastus etenee
- 1
Konsernin ja raportointimallin ymmärtäminen
Kartoitamme konsernirakenteen, liiketoiminnot, tytäryhtiöt, omistussuhteet, järjestelmät, käytetyn tilinpäätösnormiston ja raportointivastuut.
- 2
Riskien ja tarkastustyön kohteiden määrittäminen
Tunnistamme konsernitilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit ja määritämme, missä konsernin osissa, tilinpäätöserissä ja prosesseissa tarkastustyötä tarvitaan.
- 3
Tytäryhtiöiden tarkastusten koordinointi
Laadimme tarvittaessa tarkastusohjeet, sovimme raportointiaikataulut ja viestimme konsernin merkittävät riskit ja raportointitarpeet muille tilintarkastajille.
- 4
Konsernilaskennan ja yhdistelyn tarkastus
Tarkastamme konsernin yhdistelyprosessia, eliminointeja, yrityskauppalaskelmia, konsernioikaisuja, rahavirtalaskelmaa ja konsernitilinpäätöksen liitetietoja.
- 5
Kokonaisuuden arviointi ja raportointi
Arvioimme konsernitilinpäätöksen kokonaisuutta, käsittelemme tytäryhtiöiden tarkastajien raportoimat asiat ja viestimme olennaiset havainnot konsernin johdolle, hallitukselle ja tarvittaessa tarkastusvaliokunnalle.
Tarvitseeko konserninne tarkastus sovittaa tiukkaan raportointiaikatauluun?
Kerro konsernitilinpäätöksen tavoiteaikataulu, tytäryhtiöiden raportointipäivät ja käytössä oleva normisto. Arvioimme, miten tarkastus voidaan vaiheistaa osaksi konsernin raportointiprosessia.
Data-avusteinen konsernitarkastus
Konsernitarkastuksessa tietoja voidaan joutua yhdistämään useista yhtiöistä, järjestelmistä ja raportointipaketeista. Data-analytiikkaa voidaan hyödyntää harkinnanvaraisesti seuraaviin teemoihin:
Täsmäytykset
- sisäiset erät
- raportointipaketit
- paikallinen kirjanpito
Poikkeamien tunnistaminen
- manuaaliset kirjaukset
- epätyypilliset vastatilit
- puuttuvat tai päällekkäiset eliminoinnit
Konsernitason analyysi
- yhtiöiden väliset muutokset
- valuutta- ja muuntoerot
- konsernitason analyyttiset tarkastustoimenpiteet
Teknologian avulla voidaan käsitellä laajempia aineistoja ja kohdistaa tarkastus niihin eroihin ja tapahtumiin, jotka edellyttävät tilintarkastajan ammatillista arviointia. Data-analytiikka ei korvaa ammatillista harkintaa eikä yksin tuota tilintarkastusevidenssiä.
Konserniohjeet ja raportointikontrollit
Konsernin luotettava raportointi perustuu yhteisiin ohjeisiin, selkeään vastuunjakoon ja toimiviin kontrolleihin. Tilintarkastuksessa voidaan arvioida tarpeen mukaan seuraavia teemoja:
Ohjeet ja laskentaperiaatteet
konsernin tilinpäätös- ja raportointiohjeet sekä laskentaperiaatteiden yhdenmukaisuus.
Täsmäytykset ja konsernioikaisut
sisäisten erien täsmäytysprosessi ja konsernioikaisujen hyväksyminen.
Käyttöoikeudet ja hyväksynnät
konserniraportointijärjestelmän käyttöoikeudet ja manuaaliset kirjaukset.
Raportointipaketit ja määräajat
tytäryhtiöiden raporttien tarkastus- ja hyväksymiskäytännöt sekä raportoinnin määräaikojen seuranta.
Tilintarkastus ei ole sisäisen valvonnan erillinen konsultointiprojekti. Tarkastuksessa syntyvät olennaiset havainnot voivat kuitenkin auttaa konsernia tunnistamaan raportointiprosessin kehityskohteita.
Joustava aikataulu ja selkeä vastuunjako
Konsernitilinpäätökseen osallistuu usein emoyhtiön talousjohto, tytäryhtiöiden taloushallinto, tilitoimistot, konsernilaskennan asiantuntijat, paikalliset tilintarkastajat ja muut asiantuntijat. Prosessin alussa sovitaan esimerkiksi:
Aikataulut ja määräpäivät
konsernitilinpäätöksen tavoiteaikataulu, tytäryhtiöiden raportointipäivät ja tarkastusten määräajat.
Vastuut ja hyväksynnät
raportointipakettien vastuuhenkilöt sekä konsernioikaisujen laatijat ja hyväksyjät.
Avoimet kysymykset ja raportointi
avoimien kysymysten käsittelytapa sekä hallitukselle tai tarkastusvaliokunnalle raportointi.
Selkeä vastuunjako vähentää raportointiketjun viiveitä ja tilanteita, joissa olennaiset tiedot jäävät prosessin loppuvaiheessa avoimiksi.
Myös laajat ja säännellyt konsernit
Laajoihin, julkisiin tai muutoin säänneltyihin konserneihin voi liittyä tavallista vaativampia raportointi-, hallinto- ja tilintarkastuskysymyksiä. Tarkastuksen laajuus ja tarvittava asiantuntemus määritetään aina konsernin rakenteen, sääntelyn ja raportointivelvollisuuksien perusteella.
- IFRS- ja segmenttiraportointi
- tarkastusvaliokunnan raportointitarpeet
- hallinnointi- ja palkitsemisraportoinnin rajapinnat
- taloudellisen raportoinnin yhteys muuhun säänneltyyn tiedonantoon
Miksi valita meidät?
KHT-tilintarkastajan konsernitilinpäätösosaaminen
Tarkastuksessa yhdistyvät konsernilaskennan, tilinpäätösnormistojen ja vaativien tilintarkastuskysymysten tuntemus.
FAS- ja IFRS-konserneihin sovitettu tarkastustapa
Tarkastuksen painopisteet määritetään sovellettavan normiston, konsernin rakenteen, tunnistettujen riskien ja olennaisten tapahtumien perusteella.
Riskilähtöinen ja data-avusteinen työskentely
Tarkastustyö kohdistetaan niihin konsernin osiin, prosesseihin, tapahtumiin ja laskelmiin, joilla on merkitystä konsernitilinpäätöstä koskevan johtopäätöksen kannalta.
Suora ja ennakoiva yhteistyö
Työskentelemme selkeästi konsernin talousjohdon, hallituksen ja tarvittaessa Suomessa tai ulkomailla toimivien muiden tilintarkastajien kanssa.
- Suomen- ja englanninkielinen palvelu
- henkilökohtainen vastuullinen tilintarkastaja
- selkeät aineistopyynnöt
- sovittu viestintämalli
Yksi tarkastusnäkemys koko konsernista
Konsernin tilintarkastuksen tehtävänä on yhdistää konsernin eri osissa tehtävä tarkastustyö, konsernilaskenta ja raportointiketju yhdeksi perustelluksi kokonaisuudeksi. Työ kohdistetaan niihin riskeihin, tapahtumiin ja konsernin osiin, joilla on merkitystä konsernitilinpäätöksen luotettavuudelle.
Tarvitseeko konserninne yhtenäisen ja ennakoitavan tarkastusmallin?
Olipa konserninne muodostumassa ensimmäistä kertaa, laajentumassa yrityskaupoin, siirtymässä IFRS-raportointiin tai kehittämässä group reporting -prosessiaan, autamme suunnittelemaan konsernin rakenteeseen sopivan tarkastustavan. Jätä yhteydenottopyyntö ja kerro lyhyesti konsernin rakenteesta, tytäryhtiöiden määrästä ja sijainnista, käytetystä tilinpäätösnormistosta, mahdollisista muista tilintarkastajista ja konsernitilinpäätöksen tavoiteaikataulusta. Arvioimme toimeksiannon alustavan laajuuden ja ehdotamme tarkoituksenmukaista etenemismallia.
Tilintarkastuspalvelut tarjoaa ja tilintarkastustoimeksiannot suorittaa KHT-tilintarkastaja David Vatka omissa nimissään.